Suomessa monelle vielä tuntematon korvapuustipäivä on rantautunut meille Ruotsista, missä sitä on vietetty 4. lokakuuta “kanelipullan päivänä” jo vuodesta 1999. Yli puolet ruotsalaisista syö tuolloin yhden tai useamman pullan. Suomessa kansallista korvapuustipäivää on vietetty vuodesta 2006 lähtien. Myös korvapuusti on todennäköisesti tullut aikoinaan Suomeen Ruotsin kautta. Korvapuusti-sanan alkuperä on kuitenkin hämärän peitossa.
”Pullan kulttuurisesta merkityksestä suomalaisessa yhteiskunnassa kertoo, kuinka paljon sanontoja siihen liittyen löytyy. Olimme todella iloisesti yllättyneitä siitä, kuinka monia pullaan liittyviä sanontoja löysimme Kotimaisten kielten keskuksen arkistosta. Monet sananparsista käsittelevät pullan leivontaa, millä saatetaan viitata yleisemminkin elämässä onnistumiseen tai epäonnistumiseen”, Lantmännen Unibaken asiakasmarkkinointipäällikkö Kaisa Kivistö sanoo.
Sanonnoista voi oppia, että pullan paistoon pitää keskittyä: nimittäin jos paakari pistää valssiksi, pullat ne palaa tanssiksi. Toisaalta kun kaikki on kunnossa, niin hyvin on muorin pullat uunissa, ei pala eikä paistu.
Pullalla on kautta aikojen kuvailtu myös ihmisen ulkonäköä. Kupparin Ullalla on posket kuin pennin pulla. Monelle tuttuja sanontoja ovat myös pulla pitää pyllyn pyöreänä tai luut piilossa.
”Pullaposket ovat sanonta, joka on laajasti käytössä vielä tänäkin päivänä. Onnitteluun on toki aina syytä, jos jollakin on pulla uunissa”, Kivistö toteaa.
Pullasta löytyy viisaus
Pulla on innoittanut suomalaisia moniin elämänviisauksiin, kuten onnellisia lapsia kasvaa pullantuoksuisessa kodissa.
”Vanha kansa tietää esimerkiksi, että kahden kauppa on kolmannen korvapuusti. Jotkut asiat saattavat paisua kuin pullataikina. Useampi sanonta varoittaa myös ahneudesta, kuten älähän pullaa läkkää, kun korputkin on vielä syömättä”, Kivistö sanoo.
Pullaa on käytetty lisäksi kuvaamaan maailman tilaa. Vanha kansa esimerkiksi totesi, että jos herrat tietäisivät miltä pettu maistuu, niin antaisivat kansalaisille nisua.
Suomen kieleen ilmestyi 1980-luvun loppupuolella ilmaisu poimia rusinat pullasta. Sanonta saattaa olla peräisin Ruotsista, jossa niitä on poimittu Svenska Akademiens Ordbokin mukaan jo 30-luvulta asti.
”Tämä on ilmeisesti meillä vielä varsin tuore sanonta, joka alkoi esiintyä 1980-luvun loppupuolella lehtiteksteissä. Sillä viitataan oman edun tavoitteluun, ja väitetään, että Suomessa on kehitetty rusinapullateoriakin”, Kivistö sanoo.
Roosa pullasta rusinoita ei voi poimia, sillä kyseessä on tutkitusti suomalaisten lempipulla eli kanelipulla. Lantmännen Unibake on jo viiden vuoden ajan juhlinut korvapuustipäivää erikoispullalla, jossa roosa raesokeri yhdistyy herkulliseen kanelipullaan hyvän asian puolesta.
Viime vuonna Roosa pullilla ja kampanjaan kuuluvalla Kaurasko- leivällä kerättiin 40 000 euroa rintasyövän tutkimukseen ja neuvontaan. Tänä vuonna tavoite on nostettu 50 000 euroon.
”Roosa pullasta on tänä vuonna kaksi kokoa, ja hyvät uutiset ovat, että molemmat versiot kasvattavat samanarvoisesti Syöpäsäätiön Roosa nauha -pottia. Pullalla on siis tänäkin vuonna iso merkitys”, Kivistö muotoilee oman sananlaskunsa ja kehottaa suomalaisia ottamaan hetken hyvälle ja nauttimaan pullia.
Lisätietoja:
Kaisa Kivistö, Lantmännen Unibake
Asiakasmarkkinointipäällikkö Food Service
puh. 050 3307467, sähköposti: kaisa.kivisto@lantmannen.com
www.lantmannen-unibake.fi (ammattilaisille)
Lähteet: Kotus, https://www.kielikello.fi/-/kielen-uusia-kuvia
Lue lisää aiheesta:
Roosa pulla -kampanja
Miten kauppa käy? Tarkista onko vitriinisi parhaassa myyntikunnossa!
Snowpanda Deli & Café kouluttautui Lantmännen Unibaken vitriini- ja esillepanokoulutuksessa – ”Tekeminen nousi uusiin sfääreihin”
Vastuullisuus
Reseptipankki
Tutustu tuotteisiimme ja ratkaisuihimme:
Leivonnaispakasteet
Ammattikeittiöt
Paistopisteet
Koulutus
